Testamentti ja laki

Suomen perintölainsäädäntö on koottu perintökaari -nimiseen lainsäädäntökokonaisuuteen, siellä on myöskin säädökset testamentista.

Perintökaaressa on määritelty omaisuuden siirtyminen sen omistajan kuoleman jälkeen. Säännökset koskevat esimerkiksi oikeutta perintöön, avustusta ja hyvitystä, ennakkoperintöä, lakiosaa, kuolinpesän hallintoa ja velkoja, perinnönjakoa, testamenttia sekä perunkirjoitusta.

Testamentin avulla henkilö voi määrätä omaisuuden siirtymisestä lain mukaisesta perimysjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Testamentit jaetaan yleistestamentteihin ja erityistestamentteihin. Eritystestamentteja kutsutaan myös legaateiksi. Yleistestamentissa määrätään koko omaisuus tai tietty osa siitä jollekin henkilölle. Yleistestamentin saajasta tulee kuolinpesän osakas ja hän osallistuu kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon muiden osakkaiden kanssa.

Erityistestamentissa määrätään tietty esine tai rahasumma testamentin saajalle. Se täytetään jakamattomasta kuolinpesästä, eikä saajasta tule kuolinpesän osakasta. Yhdessä testamenttiasiakirjassa voi olla sekä yleistestamentteja että erityistestamentteja.

Testamenttimääräykset voidaan myös jakaa sen mukaan, millaiset oikeudet testamentin saaja saa. Oikeuden voidaan jakaa täyteen omistusoikeustestamenttiin, rajoitettuun omistusoikeustestamenttiin ja tuotto-oikeustestamenttiin. Täydellä omistusoikeustestamentilla saa täyden vallan testamentin kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen. Saaja voi käyttää ja hallita omaisuutta, saada siitä tuottoa ja luovuttaa myös omaisuuden edelleen. Testamentilla saatu omaisuus periytyy sen saajan perillisille ja hän voi myös testamentata sen edelleen. Testamentin saajan oman myös maksettava perintövero testamentilla saamastaan omaisuudesta.